Uudenlainen urapolku nuorille

~ hannuruokolainen ~ Kommentoi

Ammatillinen koulutus: Hannu Ruokolaisen suunnittelema koulutusmalli ohjaa nuoret peruskoulusta alkaen ammattiin ja työpaikkaan samassa oman paikkakunnan yrityksessä

Petäjävesi
Pasi Rahikainen

Pienen paikkakunnan yrityksessä kasvun tulppana on usein osaavan työvoiman puute. Nuorista osa
lähtee kasvukeskuksiin opiskelemaan itselleen ammattia ja jää sille tielleen. Osa nuorista ei hakeudu kouluun lainkaan ja on siksi vaarassa syrjäytyä.
Petäjävedellä toimivan Tehovinssi Oy:n toimitusjohtaja Hannu Ruokolainen pohti pitkään ratkaisua ongelmaan ja kehitti Hajautettu konepajakoulu -mallin.
– Fiksut pärjäävät aina oli koulutusmalli millainen tahansa ja toisia taas ei saa liikkeelle millään
Pienillä paikkakunnilla on kuitenkin paljon sellaisia nuoria, jotka haluaisivat työllistyä, mutta eivät ole valmiita muuttamaan työn tai opiskelun perässä muualle, Ruokolainen toteaa.

-Kaikkien nuorten valmiudet eivät sovi yhteen isojen opiskelukolossien kanssa. Meidän mallimme palvelee erityisesti heitä, hän jatkaa.

Opetusministeriökin on jo mallista kiinnostunut ja suunnittelee valtakunnallisen pilotin käynnistämistä Keurusseudulla. Lopullinen päätös pilotista vielä puuttuu.
– Vaikka pilottia ei tässä vaiheessa tulisikaan, aiomme kokeilla koulutusmallia joka tapauksessa.
Seutukunnan yritykset, kunnat ja kehittämisyhtiö ovat asiaan sitoutuneet, Ruokolainen sanoo.

Hajautetun konepajakoulun ideana on kouluttaa oman paikkakunnan nuori haluamaansa ammattiin oman paikkakunnan yrityksessä. Koska lähtökohtana on kunkin yrityksen oma rekrytointitarve, pitäisi polun päästä löytyä nuorelle valmis työpaikka.

Nuoren orientoituminen alkaa Ruokolaisen mallissa jo peruskoulussa, kun oppilaat tutustuvat ohjatusti yrityksiin ja työelämään. Kun nuorelle syntyy kiinnostus ammattiin, hänelle etsitään sopiva työharjoitteluyritys.

Peruskoulun jälkeinen ammattikoulutus toteutetaan työssäoppimisena samassa yrityksessä. Tarvittavan teoriaopetuksen järjestää oppilaitos, jonka kirjoilla nuori on. Tarkoitus ei ole kilpailla ammattikoulujen kanssa vaan toimia yhteistyössä.
– Teoriaopetusryhmässä olisi paikkakunnan nuoria eri yrityksistä ja eri aloilta. Näin yritysten ja ammattialojen verkostoituminen alkaisi jo tässä vaiheessa. Teoriaopetuksen toteuttamisessa voisi hyödyntää paikkakunnan lukiota tai vaikka kansalaisopistoa, Ruokolainen toteaa.

Koulutusmalli tähtää ammattitutkintoon, ammattiin ja työpaikkaan. Ammattitutkinto vaatii kehittelyä, koska mallissa keskitytään työelämätaitojen hankintaan, sekä tarvittaessa jatko-opiskelu valmiuksien parantamiseen. Hajautettu konepajakoulu on Ruokolaisen mukaan toimiva
polku esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen.

Uusi koulutusmalli sopii erityisesti pienille paikkakunnille, mutta samat ongelmat koskevat myös isoja kaupunkeja. Ruokolainen näkee mallinsa hyödyttävän paikkakuntia laajemminkin.
– Kun yritykset saavat osaavaa työvoimaa, ne uskaltavat investoida. Kun nuoret saavat työtä, he jäävät kotikuntaansa ja rakentavat tulevaisuutensa sinne. Kaikki tämä lisää kunnan elinvoimaisuutta. Se puolestaan on keskeinen vetovoimatekijä, joka voi houkutella kuntaan uusiakin
asukkaita, Ruokolainen visoi.
– Tätä kautta voisi löytyä ratkaisuja myös yritysten sukupolvenvaihdoksiin, hän lisää.

____________________________________________
____________________________________________

Nuoret ammattioppiin kotikunnan yrityksissä

~ hannuruokolainen ~ Kommentoi

Pääkirjoitus Suur-Keuruu 31.08.17

Miten pienellä paikkakunnalla asuva peruskoulunsa päättänyt nuori voisi hankkia ammatin kotikunnassaan, entä miten hän voisi hankkia sen kotiseudun yrityksessä käytännönläheisesti ammatin taitoja opetellen.
Toimitusjohtaja Hannu Ruokolainen on julkisuudessa esittänyt ratkaisuksi hajautettua konepajakoulu-mallia, jossa yritykset voisivat tuottaa niitä ammattilaisia, joita paikkakunnalla tarvitaan, eikä kunnan väkiluku laskisi opiskelemaan lähdön vuoksi. Malli sopisi muillekin kuin metallialalle.
Mallissa nuoret opiskelisivat yksilöllisesti työpaikoilla osallistuen ammattilaisen työhön. Valintaa työpaikoille tehtäisiin jo peruskoulun tet-jaksoilta alkaen. Pakolliset teoriat opeteltaisiin edelleen koulussa, jonne nuoret kokoontuisivat opiskelutyöpaikoiltaan.

Mallissa on monta positiivista mahdollisuutta, ammattilaisia valmistuisi paikkakunnan yritysten todellisiin tarpeisiin ja nuoret pääsisivät sujuvasti kohti työelämää heti peruskoulun jälkeen, ilman välivuosia. Työssä oppimalla työelämään pääsisivät nekin nuoret, jotka eivät kovin hyvin menesty teoriaopinnoissa. Maaseutukunnatkin hyötyisivät esimerkiksi asukasluvussa, nuoret jäisivät kotikonnuille. Nuorille olisi positiivista harrastus- ja ystäväpiirien säilyminen. Perheiden etuna olisi, ettei nuorten tarvitsisi muuttaa opiskelujen takia kotoaan ennen aikojaan maailmalle.

Erja Niemelä
Toimittaja

Valmetin toimitusjohtaja

~ hannuruokolainen ~ Kommentoi

Töitä pojille! ”Suomi tarvitsee myös metallimiehiä”, sanoo Valmetin Pasi Laine ja pohtii, pitäisikö tsupparit palauttaa

Valmetin toimitusjohtaja Pasi Laine. Karoliina Paavilainen

Valmet järjestää tänä vuonna työharjoittelua sadalle nuorelle. Harjoittelijakokemus sai johdon miettimään, pitäisikö yrityksessä olla myös tsupparivoimia, matalan kynnyksen työ- ja harjoittelupaikkoja nuorille.

Valmetin toimitusjohtaja Pasi Laine on huolissaan Suomen poikien sekä valmistavan teollisuuden tulevaisuudesta.
”Suomi tarvitsee valmistavaa teollisuutta. Emme voi olla vain tuotekehitys- tai ohjelmisto-onnela. Saksassa ei ole koskaan ajateltu, ettei siellä voisi tehdä kilpailukykyisesti teollisuustuotteita kuten autoja.”
Kaikista ei voi myöskään tulla insinöörejä. Laine on huolissaan pojista, joille koulu ei maistu. Onko heille töitä?
Onko Laine siis huolissaan nimenomaan miesten työpaikoista?
”Meillä on metallimiehinä miehiä ja naisia. Ei se ole sukupuolisidonnainen asia. Minulla on huoli monipuolisen teollisuussektorin ylläpitämisestä”, hän muotoilee.
Hän on kuitenkin huolissaan niistä pojista, jotka pärjäävät heikosti lukuaineissa.
”Koulujärjestelmä tukee tyttöjä enemmän kuin poikia. Lasketaan keskiarvoja, ja se on laiskanpulskeiden poikien vastainen asia.”
Valmetin 220-vuotisen historian ja Suomen sata­vuotisjuhlien kunniaksi Laine ja Valmet päättivät tehdä jotakin nuorten työllisyyden edistämiseksi. Valmet tarjoaa kevään ja syksyn aikana noin sadalle nuorelle harjoittelupaikan.
Laine toivoo, että merkkivuosien kunniaksi käynnistetty nuoriso-ohjelma antaisi siihen osallistuville nuorille kosketuksen työelämään. Yhdessä Lasten ja nuorten säätiön, Academic Workin ja Work Pilotsin kanssa toteutettu ohjelma on suunnattu nuorille, joilla saattaa olla haasteita oman polun löytämisessä tai perustyöelämätaidoissa.
Idea tuli ylimmästä johdosta
”Kyllä se varmaan minun [idea] oli. Ajattelimme, mikä on tulevaisuudessa tärkeää ja miten saadaan nuorten asemaa parannettua. Mietimme mitkä ovat sen seuraukset, että meille tulee nuoria, joilla ei ole kosketusta työelämään.”
Keväällä Valmetille tuli 45 nuorta ja heistä 44 jatkoi loppuun asti.
”Varmaan joudumme vakavasti pohtimaan sitä, pitäisikö meillä olla ’tsupparivoimia’. Jonkinlaisia matalan kynnyksen sisääntulopaikkoja, joita nyky-yrityksessä ei ole lainkaan. Tämä ei ole lupaus, mutta tätä joudumme pohtimaan.”
Valmet tekee koneita ja automaatiota sellu- ja paperitehtaisiin sekä biovoimalaitoksiin. Lainetta harmittaa, että tämänkaltaisesta huipputeknologiasta käytetään nimeä savupiipputeollisuus.
”Siinä luodaan väärää mielikuvaa alasta ja myös siitä, millainen tulevaisuus sillä on. Osa poliitikoista ei ymmärrä, että Suomessa tarvitaan monipuolinen teollisuus, jotta yhteiskunnan kehitys jatkuu hyvänä”, hän toteaa.
Vaikka kyse on huipputekniikasta, Valmet tarvitsee sen tekemiseen myös käsillä tekijöitä. Yhtiö on parhaillaan palkkaamassa lisää hitsareita.
”Lahdesjärvellä ja Lapuan-yksikössä olemme yrittäneet robotisoida hitsausta, mutta siinä on monta vaikeaa työvaihetta. Ne ovat erikoiskappaleita. Kyllä me tarvitsemme hyviä hitsareita ja konepajaihmisiä jatkossakin – onneksi.”
Juttu julkaistu Talouselämä-lehdessä 6.8.2017. Lue juttu täältä.

____________________________________________
____________________________________________

Mielipidekirjoitus

~ hannuruokolainen ~ Kommentoi

Miten pienellä paikkakunnalla asuva peruskoulun päättänyt nuori voisi hankkia ammatin kotiseudulla sijaitsevassa yrityksissä?

Ehdotan ratkaisuksi niin sanottua hajautettua konepajakoulu-mallia. Malli tarkoittaisi yksilöllistä työssäoppimista: nuori voisi työpaikalla osallistua ammattilaisen työhön ja oppia näin itsekin, miten tulosta syntyy. Pakolliset teoriaopinnot tapahtuisivat perinteisesti koululuokissa, jotka koostuisivat saman paikkakunnan eri alan työpaikoilta tulevista opiskelijoista.

Tällainen malli toimisi erityisesti pienillä paikkakunnilla, joissa vuosittainen eri ammattilaisten tarve ei ole suuri. Koulutuksen aikana työstä ei maksettaisi palkkaa, mutta koulutusjaksojen välissä voisi olla palkallisia työjaksoja. Mallin mukaan yritykset kouluttaisivat henkilöstöä itselleen todelliseen työvoimatarpeeseen. Tästä syystä työnantajan olisi mielekästä osallistua myös koulutuksen kustannuksiin.
Yritysten työvoimatarve tulisi huomioida jo peruskoulun viimeisten luokkien työharjoittelujaksoilla (tet). Harjoittelupaikasta voisi myöhemmin tulla nuorelle mahdollinen jatko-opiskelupaikka. Samalla nuorelle usein ongelmallinen nivelvaihe peruskoulun päättymisen ja opiskelujen aloittamisen välillä poistuisi, kun nuori pääsisi heti yrityksen, toimialan ja henkilöstön sisäpiiriin. Tämä motivoisi myös opiskeluun.
Tällä mallilla yritykselle luotaisiin mahdollisuus osallistua työvoiman hankintaan. Yritykset tuottaisivat niitä ammattilaisia, joita paikkakunnalla tarvitaan, eikä kunnan väkiluku ei laskisi opiskelemaan lähdön vuoksi.
Jos kotipaikkakunta ei pysty tarjoamaan toisen asteen koulutusta, on monella nuorella edessään ennenaikainen poismuutto kotoa. Tämä aiheuttaa perheissä ongelmia, ja vanhemmille syntyy monenmoisia vaikeuksia ja kustannuksia. Monet nuoret haluaisivat pysyä kotipaikkakunnallaan jo harrastus- ja ystäväpiiriensä vuoksi. Hajautettu konepajakoulu mahdollistaisi sen.