Uudenlainen urapolku nuorille

Ammatillinen koulutus: Hannu Ruokolaisen suunnittelema koulutusmalli ohjaa nuoret peruskoulusta alkaen ammattiin ja työpaikkaan samassa oman paikkakunnan yrityksessä

Petäjävesi
Pasi Rahikainen

Pienen paikkakunnan yrityksessä kasvun tulppana on usein osaavan työvoiman puute. Nuorista osa
lähtee kasvukeskuksiin opiskelemaan itselleen ammattia ja jää sille tielleen. Osa nuorista ei hakeudu kouluun lainkaan ja on siksi vaarassa syrjäytyä.
Petäjävedellä toimivan Tehovinssi Oy:n toimitusjohtaja Hannu Ruokolainen pohti pitkään ratkaisua ongelmaan ja kehitti Hajautettu konepajakoulu -mallin.
– Fiksut pärjäävät aina oli koulutusmalli millainen tahansa ja toisia taas ei saa liikkeelle millään
Pienillä paikkakunnilla on kuitenkin paljon sellaisia nuoria, jotka haluaisivat työllistyä, mutta eivät ole valmiita muuttamaan työn tai opiskelun perässä muualle, Ruokolainen toteaa.

-Kaikkien nuorten valmiudet eivät sovi yhteen isojen opiskelukolossien kanssa. Meidän mallimme palvelee erityisesti heitä, hän jatkaa.

Opetusministeriökin on jo mallista kiinnostunut ja suunnittelee valtakunnallisen pilotin käynnistämistä Keurusseudulla. Lopullinen päätös pilotista vielä puuttuu.
– Vaikka pilottia ei tässä vaiheessa tulisikaan, aiomme kokeilla koulutusmallia joka tapauksessa.
Seutukunnan yritykset, kunnat ja kehittämisyhtiö ovat asiaan sitoutuneet, Ruokolainen sanoo.

Hajautetun konepajakoulun ideana on kouluttaa oman paikkakunnan nuori haluamaansa ammattiin oman paikkakunnan yrityksessä. Koska lähtökohtana on kunkin yrityksen oma rekrytointitarve, pitäisi polun päästä löytyä nuorelle valmis työpaikka.

Nuoren orientoituminen alkaa Ruokolaisen mallissa jo peruskoulussa, kun oppilaat tutustuvat ohjatusti yrityksiin ja työelämään. Kun nuorelle syntyy kiinnostus ammattiin, hänelle etsitään sopiva työharjoitteluyritys.

Peruskoulun jälkeinen ammattikoulutus toteutetaan työssäoppimisena samassa yrityksessä. Tarvittavan teoriaopetuksen järjestää oppilaitos, jonka kirjoilla nuori on. Tarkoitus ei ole kilpailla ammattikoulujen kanssa vaan toimia yhteistyössä.
– Teoriaopetusryhmässä olisi paikkakunnan nuoria eri yrityksistä ja eri aloilta. Näin yritysten ja ammattialojen verkostoituminen alkaisi jo tässä vaiheessa. Teoriaopetuksen toteuttamisessa voisi hyödyntää paikkakunnan lukiota tai vaikka kansalaisopistoa, Ruokolainen toteaa.

Koulutusmalli tähtää ammattitutkintoon, ammattiin ja työpaikkaan. Ammattitutkinto vaatii kehittelyä, koska mallissa keskitytään työelämätaitojen hankintaan, sekä tarvittaessa jatko-opiskelu valmiuksien parantamiseen. Hajautettu konepajakoulu on Ruokolaisen mukaan toimiva
polku esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen.

Uusi koulutusmalli sopii erityisesti pienille paikkakunnille, mutta samat ongelmat koskevat myös isoja kaupunkeja. Ruokolainen näkee mallinsa hyödyttävän paikkakuntia laajemminkin.
– Kun yritykset saavat osaavaa työvoimaa, ne uskaltavat investoida. Kun nuoret saavat työtä, he jäävät kotikuntaansa ja rakentavat tulevaisuutensa sinne. Kaikki tämä lisää kunnan elinvoimaisuutta. Se puolestaan on keskeinen vetovoimatekijä, joka voi houkutella kuntaan uusiakin
asukkaita, Ruokolainen visoi.
– Tätä kautta voisi löytyä ratkaisuja myös yritysten sukupolvenvaihdoksiin, hän lisää.

____________________________________________
____________________________________________